Eilen alkoi tarkkailijoiden konferenssi ja päivä huipentui illalliseen parempien puoliskojen kanssa. Oli oikein hienot puitteet klubilla. Pöydät oli aseteltu uima-altaan ympärille ja seisovapöytä notkui herkkuja. Oli oikein mukavaa ja ilta huipentui diskoiluun vanhojen hittien siivittämänä (beegees, abba jne.). Illan liikuttavin hetki koettiin kun perheensä menettänyt ruotsalaisupseeri piti puheen ja kiitti kaikkia häntä auttaneita. Siinä tuskin kukaan pystyi pidättelemään kyyneleitä.

Pikku M oli viihtynyt suhteellisen hyvin suomalaisen hoitotätinsä kanssa. Välillä oli kysellyt äitiä, mutta lopulta kuitenkin oli päivän päätteeksi nukahtanut syliin. Aamulla sitten kovasti halittiin.