Tänään taas hahmotin tätä ulkomaalaisten pieniä piirejä täällä. Menimme tänään YK-klubille uimaan. Ensimmäisenä korealainen nainen jää juttelemaan meille ja kysyy heti suoraan olenko M:n vaimo J. No minä siihen ihmeissäni vastaamaan että olenhan minä. No hän on mieheni jo pitkäaikaisen korealaisen kolleegan vaimo. Mistä ihmeestä sitten tiesikin, että juuri minä olen minä. Kyllä siellä klubilla kuitenkin pörrää niin paljon muitakin äitejä pellavapäisten lasten kanssa. Muutaman sanan siinä sitten vaihdoimme vaikka hän pahoittelikin varsin kehnoa englantiaan.

Uintitouhujen jälkeen suunnistimme toisaalle leikkimään. Trampoliinin luona tulee ranskalainen perhe pienen (1,5 vuotiaan) pojan kanssa leikkimään. Siinä vähän aikaa leikittyään perheen äiti kysyy minulta onko tyttäreni hoidossa F7:n Children Housessa. Johon minä taas vastaan myöntävästi. Vielä kysyy oliko nimi jotain M:n suuntaista ja taas myöntävä vastaus. Hän oli kuulemma jokin aika sitten katsomassa pojalleen hoitopaikkaa ja muistaa pikku M:n sieltä. Oli kuulemma tormakkaasti toistellut nimeään hoitajien kutsuessa häntä.