Aloitimme matkamme lennolla Islamabad-Bangkok-Koh Samui. Ikävä yölento vaikka saimmekin muutaman tunnin nukuttua. Aikaeroa Pakistanin ja Thaimaan välillä on vain 2 tuntia, joten aikaeroon oli suht helppo tottua. Koh Samuilla majoituimme Smile House Resort nimiseen hotelliin. Hotelli koostui rannan tuntumaan rakennetuista bugaloveista. Oikein hyvä hinta-laatu suhde ja lapsiperheiden unelma kaksine uima-altaineen. Huoneet olivat mukavia ja ilmastoituja. Itse sain heti ensimmäisenä päivänä vatsataudin ja niinpä sairastin ensimmäisen lomapäivän huoneessa ja silloin todella arvosti hyvää ilmastoitua huonetta. Onneksi tauti hellitti päivässä.

Halusimme kuitenkin jatkaa matkaa Koh Tao saarelle, joka on noin parin tunnin lauttamatkan päässä Samuilta. Tao on kehuttu olevan snorklaajien ja sukeltajien paratiisisaari hienoine koralleineen. Majoituimme Tanote Bay Resort nimiseen paikkaan, joka oli kutakuinkin saaren toisella puolella saaren pääkaupungista, johon lauttakin rantautui. Matka saaren läpi oli kokemus sinänsä. Tiet olivat hiekkapohjaisia ja selvästi kärsineet valuvasta vedestä (sadekauden jäänteitä). Lisäksi saaren korkeuserot tekivät tiestä haastellisen jyrkkine nousuineen ja laskuineen. Tanote Bay oli pieni lahti josta ranta nousi suhtellisen jyrkästi ylös. Resort oli sijoittunut rannan tuntumaan ja bungalovit oli siellä täällä jyrkkää rinnettä. Rappuset risteilivät sinne tänne ja takasivat sen, että paikka ei todellakaan sovi liikuntarajoitteisille. Näkymät olivatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Ihan kuin olisi majoittunut lähes asumattomalle saarelle. Bungalovimme ikkunoista (kaikkiin ilmansuuntiin) näkyi meri noin 20 metrin pudotuksen päässä. Muualla rinteet näyttivät viidakolta, joiden siimeksestä näkyi bungalovi siellä täällä. Rannassa oli kuitenkin pieni hiekkaranta, joten pikku M:kin löysi puuhasteltavaa. Mereen totuttelu häneltä vei hetken kun aallot rannassa olivat aika jännät ja jopa pelottavat. Ne kun tulivat ja pyyhkivät jalkojen päältä ja veivät hienoa hiekkaa jalkojen alta pois.

Bungalovit olivat hyvin yksinkertaiset, joissa oli vain tuuletin. Vessassa oli pönttö ja suihku, mutta pöntössä ei ollut huuhtelua vaan mökkimeiningillä piti itse vettä ämpärillä valuttaa ja huuhdella vessa. Suihkusta kuitenkin tuli aina lämmintä vettä, joka sinänsä oli suuren suuri plussa. Ruoka resortissa oli hyvää ja todella halpaa. Samoin tuoreet puristetut mehut (mango, appelsiini, ananas ym.) veivät kielen mennessään. Hieman ihmettelimme erästä hintavampaa lassia, joka oikein pomppasi silmille sieltä menusta. Kysyttyämme selvisi että se oli lassi marihuanan kera. Emme sitten testanneet sitä vaikka muutama vitsi siitä väännettiinkin.

Snorklaukseen paikka oli ihanteellinen. Korallit alkoivat lähes heti rannasta ja jo rannassa parveili upeita kalaparvia. Kävipä meidän isi yhtenä päivänä laitteillakin sukeltamassa. Paikassa olisi voinut viettää vielä muutaman yön nyt neljän yön lisäksi. Meidän piti kuitenkin palata vielä yhdeksi yöksi Samuille sillä lentomme takaisin Bangkokkiin oli niin aikaisin aamulla. Viimeinen yö vietettiin Jungle Bay Resortissa, joka oli oikein viihtyisä mutta ylihinnoiteltu. Nautimme kuitenkin siellä mm. hieronnasta ja lounaasta/päivällisestä meren rannalla.

Bangokin kaupunkiin tutustuimme parin puolikkaan ja yhden kokonaisen päivän verran. Yövyimme Narai-hotellissa, joka mm. Aurinkomatkojen matkakohde. Hotelli oli oikein hyvä hinta-laatusuhteeltaan ja sijaitsi keskeisellä paikalla lähellä skytrainia. Monet kovasti arvostelivat kaupunkia, ettei se olisi sopiva lapsen kanssa reissaamiseen. Me kyllä olemme toista mieltä. Joka paikkaan pääsi hyvin jopa rattaiden kanssa. Toki siellä ei yksin pärjäisi rattaiden kanssa, koska jonkin verran oli rappusia ym. esteitä joihin tarvittiin kaveria kantamaan, mutta meille se ei ollut ongelma kun matkassa oli 4 aikuista. Shoppailua harrastimme isossa isossa MBK-kauppakeskuksessa. Lisäksi kävimme lauantaina viikonloppumarkkinoilla ja teimme lisäksi löytöjä kadunvarsi kojuista. Nähtävyytenä kävimme kiertämässä China Town kaupunginosassa, joka oli kuin suoraan elokuvista. Kävimme myös kuohuviineillä Banyan Tree hotellin 63. kerroksen kattoterassilla. Wov, mitkä upeat näkymät. Hieman kyllä korkeanpaikan kammoisena jalat tutisivat. Oikein kivasti ehti kaupunkiin tutustumaan näinkin lyhyessä ajassa. Pitemmän ajan putteissa olisi voinut vielä käydä jokiajelulla ja teettää vaikka puvun tailorilla (joita oli lähes joka kadunkulmassa) ja ehdottomasti käydä vielä hieronnassa (joita myös oli joka kadunkulmalla). Suurinpana ostokena M osti meille uuden kameran. Nyt sitten meiltä löytyy Canonin digijärkkäri ja jälki on ihan toista tavalliseen digiin verrattuna.